Lapset vs. Zen

Helsingissä taas. Viereiseen pöytään leiriytyy luultavasti kahvilan historian suurin lapsiperheiden yhteenliittymä; vanhempia on 3, kerhoikäisiä lapsia n. 10. Päätän etten anna metelin häiritä.

En ole millään tapaa vastuussa tuntemattomien lasten toilailusta, eikä minulta odoteta minkäänlaista kommunikaatiota heidän kanssaan. Samaan aikaa heidän takuuvarmasti jatkuvalla, geneerisellä metelillä on yllättävä vaikutus; se toimii ikäänkuin täydellisenä vastuksena rauhaa hakevalle hyperaktiiviselle mielelleni. Valun syvälle ajatuksiini kuin vahingossa.

1 thought on “Lapset vs. Zen”

  1. Ja siis sama on tapahtunut joskus joogatunnilla kun kohdalle on sattunut todella räikeän värinen joogamatto. Pinkki on häirinnyt katsetta koko tunnin, ja tunnin lopuksi olen rennompi kuin koskaan aikaisemmin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *