Vain hetkessä

Ensi-illan jälkeinen raukeus. Eilinen veto oli mieletön. Oi impro, oi impro. Kestipä kauan ennenkuin opin oikeasti nauttimaan sinusta. Siihen, että uskaltaa mennä lavalle tietämättä mitään, katsoa toista silmiin, ja katsoa mihin se johtaa. Ja kun sille kerran antaa pikkusormen, ei tunnu olevan paluuta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *