Kiitti letuista

Ensimmäinen lettu palaa keskeltä karrelle. Itse asiassa pannuun kiinni. Rapsuttelen sitä siitä irti ja se menee samalla kolminkerroin. Se, minkä piti olla lettu, on nyt yhtä paksu kuin leveä, pikimusta yhdeltä puolelta ja raaka keskeltä. Mäntyhalot paukkuu puuhellassa, pääkopassa kiehuu, ja hikinen t-paita lentää tuvan puolelle. Se osa, joka vielä lähtee irti paistinpannusta taas lentää kaaressa kompostiin. Kanssamökkeilijät kyselevät taivastellen miksi heitin letun pois.

Sopan ainekset ovat kasassa; kärsivällisyys ei riitä lepertelemään kuin lapselle jolloin kamarinpuolen ovi laitetaan kiinni “kun huudan niin kovasti”. Tuvanpuolen oven suljen ihan itse kun tupa on letunkärystä harmaana. Pienestä keittiöstä loppuu happi nopeasti, paistan loput ilman paitaa ikkuna auki pakkaseen.

Ps. Litran taikinasta tulee n. 8 cm kasa lettuja, joista n. 3 kpl on onnistuneita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *