Oodi Kluuvin Robert’s Coffeelle

Ei siksi, että se olisi erityisen viihtyisä. Ei siksi, että kahvi olisi siellä erityisen hyvää. Tai no, aiemmin paikan espressot olivat melkein eräänlaista referenssitasoa Helsingissä, mutta nykyään se on jää usein kitkeräksi, ja lasit tahtovat jäädä vajaiksi. Viime aikoina olen usein ottanut ns. aamu-Latten mukaan, ja ne ovat olleet hyvin onnistuneita. Robert’s:in pitäisi ehkä palkata minut bulvaaniksi – rupeaa olemaan sen verran hyvä tuntuma eri Robert’sien osaamiseen.

Mutta ennenkaikkea siitä on muodostunut minun vakkaripaikka. Kirjoittelin Hankenin gradun alkupuoliskon aika pitkälti lasipalatsin Café Javassa, mutta jostain syystä kyllästyin siihen. Javassa on todennäköisesti Suomen keskeisimmät – paljon sen lähemmäksi kaupungin keskustaa ei voi Helsingissä päästä. Ehkä syy oli liian kovassa musiikissa. Oli miten oli, jo graduni loppuosa oli kirjoitettu suurilta osin Robert’sissa. Täällä tunnen oloni kotoisaksi.

Kluuvin Robert’s on siis minulle erityinen lähinnä koska, öh, se on erityinen. Tämä on se paikka, jonne haluaisin ehtiä aina kun käyn stadissa. Paras aika on ehdottomasti aamutuimaan, kun ohimenevät ihmiset tepastelevat kiireesti töihin, ja kassalla on take-away-kahvin hakijoiden jono. Ja täällä istun nytkin, varttia ennen Pendolinon lähtöä kohti mansea. Kahvilaa vastapäätä on hotelli, joten Kluuvikadulla käy jatkuva turistien virta. Viereisessä pöydässä puhutaan venäjää. Tunnelma on kansainvälinen. Ja espresso oli tällä kertaa mainio.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *